Vámonos amigos!
-T
2.12.06
Lohjan betoni, Kantola Hämeenlinna. Kuvia.
Muutama kuva viimeisimmältä reissulta, olkaa niin hyvät. Mukana pakollinen (kola)kuljetinkuva ja jopa bonus-ruutu humpahtavilta jatkoilta.
Vámonos amigos!
-T
Vámonos amigos!
-T
25.11.06
Lohjan betoni, Kantola Hämeenlinna
Heip.
Ihan nopea postaus tähän alkuun. TRS teki pitkästä aikaa ihan oikean UE-keikan (!). Kohteena oli hylätty sementtitehdas Hämeenlinnan Kantolassa. Vahvuus S & T. Homma sujui hienosti ja kelalle saatiin muutama TTP-otos. Sittemmin matka on jatkunut Itä-Vantaalle ja kohti humppamantereita. Kätevästi o nsaatu yhdistettyä UE, humppa ja järjetön viinanjuonti.
Kuvia ja jotain järkevää ensi viikolla kun selviämme.
TRS psta,
S
29.10.06
Pelkoa ja inhoa Nekalassa
Tätä päivää oltiinkin ryhmän sisällä odotettu kuin kuuta nousevaa sillä kohteeksi oli valittu jännittävän niminen Turun muna. Nimi sai ainakin kynäilijän mielikuvituksen laukkaamaan ja eteeni avautui näkymä munanmuotoisesta rakennuksesta, joka odottaa oikeata hetkeä laukaisuun takaisin maatakiertävälle radalle ja lentoa kotiplaneetta Venukselle!? Kaikkea ne Turussa keksivätkin, ihka oikean avaruusaluksen.
Oikeastaan ryhmän matka alkoi edellisenä iltana rohkeimpien aloittaessa jo perjantaina. Tämä johti sunnuntai aamuna tilaan, jota voisi kutsua omien mielenraunioiden tonkimiseksi. Voisiko päivän retki alkaa paremmissa merkeissä varsinkin, kun allekirjoittanut ei tiennyt talviajan alkaneen, mikä johtikin pienoiseen polemiikkiin puhelimessa sovittaessa tapaamisaikaa suurelle ja mahtavalle Tampereen keskustorille.
Jäsen T:n miehekkäästä valosauvasta olivat patterit loppuneet johtuen viikkojen pimässä asumisesta?? Jäsen R ja Jäsen S sopivat tapaamisen aina luotettavan kortteliSiwan ulkopuolella, jonne R hyppelikin innoissaan reikäisillä UE-kengillään saaden jopa 100-vuotiaan mummelinkin kehumaan suoritusta sanoin "olipa hieno hyppy". Siwa oli juuri niin täynnä, kuin voi olettaa rankan viikonlopun jälkeen tutisevien setien ja tätien hakiessa helpotusta tuskaiseen elämäänsä. Jäsen R sai myös helpoitusta ja jännitystä elämäänsä ostamalla Cappuchino Colan.
S ja R tapasivat Jäsen T:n, Prospect jäsenen ja Hangaroundin sovitussa paikassa jossa hytistiin ja manattiin kylmän pohjoisen viiman piestessä joka suunnasta. Johtuen jäsen R:n toistuvasta tavasta hävittää oikean käden hansikas riehakkaan illan päätteeksi varustuksesta puuttuivat nyt hyödylliset hanskat.
Nousimme linja-autoon, joka onneksemme tulikin nopeasti, ennen kuin Jäsen R:n kädet muuttuivat sinisiksi. Numero 15 oli tämän vikuroivan yksilön nimi ja se veikin meitä joutuisasti kohti määränpäätämme. Matkan aikana T ja Prospect alkoivat kiistelemään linja-auton käyttämästä reitistä ja missä tulisi jäädä pois muiden tuijottaessa jäätävään ulkoilmaan ympäristön muuttuessa Nekalamaisemmaksi, joka kilometrillä.
Päädyimme ufon näköisen grillin vastapäätä olevalle pysäkille keskelle Nekalamaista lähiötä Nekalassa. Olimme saapuneet huijareiden, salamurhaajien, murhaajien, keinottelijoiden, riitapukareiden, varkaiden ja kaikista vaarallisimpien eli Nekalan juoppojen valtakuntaan. Lähdimme kävelemään pitkin autiota katua mielenkiintoisten kohteiden vieriessä ohitsemme. Äkkiä jäsen T huomasi jotakin mielenkiintoista edessämme maassa. Neliömäinen melko suuri objekti makasi maassa suoraan edessämme. Voisiko olla, että olimme törmänneet Nekalalaiseen keksintöön, joka oli pelastanut monen paikallisen paleltumiskuolemalta. Innosta täristen lähestyimme objektia, mutta pettymys oli suuri, koska sisäpuoli ammotti tyhjyyttään. Jäsen T päätti ottaa kuvan muistoksi tästä järisyttävästä tapahtumasta.
Osataan Nekalassa pitää hauskaakin sillä Sorin sirkus oli taiteillut itsensä aivan Turun munan juurelle. Kyseessä oli jonkinsortin varaston tyhjennys ja myytävänä oli kaikenmoisia kummallisuuksia puuhöylistä kompressoreihin ja hokkareihin. Koimme myös mielenkiintoisen hetken nauttiessamme pullakahvit Sorilaisten sekä paikallisten kanssa hyytävässä kylmyydessä Turun munan heittäessä pitkän varjonsa alueen ylle.
Aivan oma yksilönsä, ainutlaatuinen, luokassaan monipuolisin, kaunis, eksoottinen, mystinen ja mielikuvituksellinen kuvaavat Turun munaa erittäin hyvin tosin, jos olisimme päässeet sisäpuolelle. Alue oli aidattu, joka puolelta ja kaikki ovet olivat säpissä. Löysimme, kuitenkin mielenkiintoisen reiän eräästä siilosta ja toden totta, kuin olen Kristitty, hyvin uskovainen ja vannon Jessen nimeen näytti siltä, että joku oli käyttänyt ahdasta, mutta korkeata asumusta majanaan. Muuten kohde tuotti pettymyksen tuskaisia rintakipuja, vaikkakin jäsen R yritti epätoivoisesti lapsena Tarzan elokuvassa näkemäänsä liaani temppua päästäkseen avoimesta "ikkunasta" sisään. Tutina ja sydämen tykytys lopettivat nämä lapsuuden harhaluulot lyhyeen. Kyseisen aktin aikana selvisi myös, että jäsen S oli röyhkeästi pimittänyt nahkahanskojaan Jäsen R:ltä, vaikka piti mukanaan lisäparia.
Kiinnostuksemme tätä suljettua kohdetta kohtaan katosi nopeasti ja päätimme yhdessä tuumin toteuttaa suunnitelman jonka kaikki tiesivät tapahtuvaksi, mutta kukaan ei rohjennut sanoa ääneen. UE-kieleltä normaali Suomeen käännettynä tämä tarkoitti kaljoittelua, jossakin aterian kera. Allapäin joukkio päätti toteuttaa suunnitelman ja matka pois Nekalasta, luojan kiitos, alkoi. Paluumatkan alkumetreillä tapahtui, jotakin odottamatonta. Kuin jonkin korkeamman voiman tahdosta jäsen R huomasi mielenkiintoisen roskalavan erään teolisuusrakennuksen pihassa. Hetken tutkimusten jälkeen todistimme reissun ehdotonta kohokohtaa eli dyykkasimme lavan aarrearkkua ja löysimme jonkin epäonnisen koko elämän mikrokosmoksena. Ryhmän mukaan tarttui videokasetteja, dioja ja diaprojektorin linssi, josta jäsen T lupasi tehdä makro-linssin kameraansa. Muita mielenkiintoisia tavaroita olivat muutama runokirja, sohva plus muita huonekaluja sekä muuta epäonnisen sälää.
Kaupungissa juhlistimme jätelavan ansiosta sittenkin onnistunutta reissua. Hyvä seura, ruoka ja juoma ovat avainsanoja jotka kuvaavat loppu päivän tapahtumia, jotka alkoivat Semaforista ja päätyivät ramman ryhmän saapumiseen Koti-baariin. Koti-baarissa Jäsenet R, T ja S kuluttivat aikaa juoden olutta, puhuen paskaa ja ihmetellen maailman nyansseja ja yksityiskohtia. Jäsen R todisti ylivoimaiset taikurin kykynsä ja vaivutti itsensä transsiin kahden penkin välille. Jäsen T ikuisti hetken Jäsen S:än antaessa kannustavia kommentteja. Loppu iltaa kuvaa hyvin kommentti "Äiti mua huimaa!!".
-R, teksti
-T, kuvat
Oikeastaan ryhmän matka alkoi edellisenä iltana rohkeimpien aloittaessa jo perjantaina. Tämä johti sunnuntai aamuna tilaan, jota voisi kutsua omien mielenraunioiden tonkimiseksi. Voisiko päivän retki alkaa paremmissa merkeissä varsinkin, kun allekirjoittanut ei tiennyt talviajan alkaneen, mikä johtikin pienoiseen polemiikkiin puhelimessa sovittaessa tapaamisaikaa suurelle ja mahtavalle Tampereen keskustorille.
Jäsen T:n miehekkäästä valosauvasta olivat patterit loppuneet johtuen viikkojen pimässä asumisesta?? Jäsen R ja Jäsen S sopivat tapaamisen aina luotettavan kortteliSiwan ulkopuolella, jonne R hyppelikin innoissaan reikäisillä UE-kengillään saaden jopa 100-vuotiaan mummelinkin kehumaan suoritusta sanoin "olipa hieno hyppy". Siwa oli juuri niin täynnä, kuin voi olettaa rankan viikonlopun jälkeen tutisevien setien ja tätien hakiessa helpotusta tuskaiseen elämäänsä. Jäsen R sai myös helpoitusta ja jännitystä elämäänsä ostamalla Cappuchino Colan.
S ja R tapasivat Jäsen T:n, Prospect jäsenen ja Hangaroundin sovitussa paikassa jossa hytistiin ja manattiin kylmän pohjoisen viiman piestessä joka suunnasta. Johtuen jäsen R:n toistuvasta tavasta hävittää oikean käden hansikas riehakkaan illan päätteeksi varustuksesta puuttuivat nyt hyödylliset hanskat.
Nousimme linja-autoon, joka onneksemme tulikin nopeasti, ennen kuin Jäsen R:n kädet muuttuivat sinisiksi. Numero 15 oli tämän vikuroivan yksilön nimi ja se veikin meitä joutuisasti kohti määränpäätämme. Matkan aikana T ja Prospect alkoivat kiistelemään linja-auton käyttämästä reitistä ja missä tulisi jäädä pois muiden tuijottaessa jäätävään ulkoilmaan ympäristön muuttuessa Nekalamaisemmaksi, joka kilometrillä.
Päädyimme ufon näköisen grillin vastapäätä olevalle pysäkille keskelle Nekalamaista lähiötä Nekalassa. Olimme saapuneet huijareiden, salamurhaajien, murhaajien, keinottelijoiden, riitapukareiden, varkaiden ja kaikista vaarallisimpien eli Nekalan juoppojen valtakuntaan. Lähdimme kävelemään pitkin autiota katua mielenkiintoisten kohteiden vieriessä ohitsemme. Äkkiä jäsen T huomasi jotakin mielenkiintoista edessämme maassa. Neliömäinen melko suuri objekti makasi maassa suoraan edessämme. Voisiko olla, että olimme törmänneet Nekalalaiseen keksintöön, joka oli pelastanut monen paikallisen paleltumiskuolemalta. Innosta täristen lähestyimme objektia, mutta pettymys oli suuri, koska sisäpuoli ammotti tyhjyyttään. Jäsen T päätti ottaa kuvan muistoksi tästä järisyttävästä tapahtumasta.
Osataan Nekalassa pitää hauskaakin sillä Sorin sirkus oli taiteillut itsensä aivan Turun munan juurelle. Kyseessä oli jonkinsortin varaston tyhjennys ja myytävänä oli kaikenmoisia kummallisuuksia puuhöylistä kompressoreihin ja hokkareihin. Koimme myös mielenkiintoisen hetken nauttiessamme pullakahvit Sorilaisten sekä paikallisten kanssa hyytävässä kylmyydessä Turun munan heittäessä pitkän varjonsa alueen ylle.
Aivan oma yksilönsä, ainutlaatuinen, luokassaan monipuolisin, kaunis, eksoottinen, mystinen ja mielikuvituksellinen kuvaavat Turun munaa erittäin hyvin tosin, jos olisimme päässeet sisäpuolelle. Alue oli aidattu, joka puolelta ja kaikki ovet olivat säpissä. Löysimme, kuitenkin mielenkiintoisen reiän eräästä siilosta ja toden totta, kuin olen Kristitty, hyvin uskovainen ja vannon Jessen nimeen näytti siltä, että joku oli käyttänyt ahdasta, mutta korkeata asumusta majanaan. Muuten kohde tuotti pettymyksen tuskaisia rintakipuja, vaikkakin jäsen R yritti epätoivoisesti lapsena Tarzan elokuvassa näkemäänsä liaani temppua päästäkseen avoimesta "ikkunasta" sisään. Tutina ja sydämen tykytys lopettivat nämä lapsuuden harhaluulot lyhyeen. Kyseisen aktin aikana selvisi myös, että jäsen S oli röyhkeästi pimittänyt nahkahanskojaan Jäsen R:ltä, vaikka piti mukanaan lisäparia.
Kiinnostuksemme tätä suljettua kohdetta kohtaan katosi nopeasti ja päätimme yhdessä tuumin toteuttaa suunnitelman jonka kaikki tiesivät tapahtuvaksi, mutta kukaan ei rohjennut sanoa ääneen. UE-kieleltä normaali Suomeen käännettynä tämä tarkoitti kaljoittelua, jossakin aterian kera. Allapäin joukkio päätti toteuttaa suunnitelman ja matka pois Nekalasta, luojan kiitos, alkoi. Paluumatkan alkumetreillä tapahtui, jotakin odottamatonta. Kuin jonkin korkeamman voiman tahdosta jäsen R huomasi mielenkiintoisen roskalavan erään teolisuusrakennuksen pihassa. Hetken tutkimusten jälkeen todistimme reissun ehdotonta kohokohtaa eli dyykkasimme lavan aarrearkkua ja löysimme jonkin epäonnisen koko elämän mikrokosmoksena. Ryhmän mukaan tarttui videokasetteja, dioja ja diaprojektorin linssi, josta jäsen T lupasi tehdä makro-linssin kameraansa. Muita mielenkiintoisia tavaroita olivat muutama runokirja, sohva plus muita huonekaluja sekä muuta epäonnisen sälää.
Kaupungissa juhlistimme jätelavan ansiosta sittenkin onnistunutta reissua. Hyvä seura, ruoka ja juoma ovat avainsanoja jotka kuvaavat loppu päivän tapahtumia, jotka alkoivat Semaforista ja päätyivät ramman ryhmän saapumiseen Koti-baariin. Koti-baarissa Jäsenet R, T ja S kuluttivat aikaa juoden olutta, puhuen paskaa ja ihmetellen maailman nyansseja ja yksityiskohtia. Jäsen R todisti ylivoimaiset taikurin kykynsä ja vaivutti itsensä transsiin kahden penkin välille. Jäsen T ikuisti hetken Jäsen S:än antaessa kannustavia kommentteja. Loppu iltaa kuvaa hyvin kommentti "Äiti mua huimaa!!".
-R, teksti
-T, kuvat
19.10.06
Kevytliikenneväylä
Kevytliikenneväylät, kansanomaisemmin pyörätiet, ovat liikuttaneet meitä Suomalaisia, niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin, jo vuosikymmeniä. Nuo moottoriliikenneväylien pikkuserkut polveilevat läpi suomenniemen mitä moninaisimmissa muodoissa, peltojen keskeltä urbaanin post-teollisen kaupunkimaiseman sydämeen. Voitaneen kai sanoa että, kansakuntamme kulloinenkin olotila, kasvot, ovat peilautuneet pyöräteille kuin telkän kuvajainen suolammen pintaan elokuisen aamun kuulaudessa. Ikäväkseni joudun kuitenkin raportoimaan kauheuksista joita nämä maastomme pitkulaiset edustajat joutuvat julmimmillaan kokemaan. Oheinen ystävämme on julmin teoin katkaistu, molemmista päistään, ja jätetty groteskiksi maamerkiksi teollisuuden ja kasvunpalvonnan vuosikymmenestä. Sanani eivät riitä kertomaan, mitä tunsin tuota kuolonuntaan uinuvaa kulkuväylää pitkin vaellellessani, kuvat välittäkööt tuon alennustilan tuskaisen tunnelman.
-T
N.J.
Matskua ihan 'oikeistakin' reissuista luvassa, jahka käsipuoli pääsee mukaan.
8.9.06
Kuvaus- ja kokoussessio 7.9.06
TRS kokoontui viettämään sateista torstai-iltaa nimeltä mainitsemattomalle Tampereen Yliopistolle (UTA, Kalevantie 4, 33014) ja ottamaan kuvia tulevia projekteja varten. Kuvaaminen onnistui kohteet huomioon ottaen hienosti. Jäsenen R päästyä vauhtiin voi olla, että tuloksia nähdään täälläkin. Tai jossain muualla. Tai ei nähdä.
Kuvaussesiota jatkettiin muutaman oluen ja salaatin(!) voimalla tamperelaisessa anniskeluravintolassa. TRS-charmi puri jälleen ja tuloksena kuusi kappaletta kutsuja ko. ravintelin syntymäpäiväkekkereille. TRS-tietämys oli myös ylivertaista, otimme musavisan voiton vaikka pahimman kilpailijan joukkueessa oli 104 jäsentä. Jos tarkkoja ollaan, on TRS voittanut kaikki musavisat joihin se on osallistunut.
Loppuun muutama sattumanvarainen numero:
36, 1985 ja 20/23.
Kuvaussesiota jatkettiin muutaman oluen ja salaatin(!) voimalla tamperelaisessa anniskeluravintolassa. TRS-charmi puri jälleen ja tuloksena kuusi kappaletta kutsuja ko. ravintelin syntymäpäiväkekkereille. TRS-tietämys oli myös ylivertaista, otimme musavisan voiton vaikka pahimman kilpailijan joukkueessa oli 104 jäsentä. Jos tarkkoja ollaan, on TRS voittanut kaikki musavisat joihin se on osallistunut.
Loppuun muutama sattumanvarainen numero:
36, 1985 ja 20/23.
2.9.06
Kesän kertaus
Ryhmämme on viettänyt kesän ajan hiljaiseloa, UE:n osalta. Ohessa kuitenkin allekirjoittaneen kuvasatoa parilta, enemmän tai vähemmän, ex-libris (he-he) UE:lta.
Ensimmäiset pari kuvaa ovat Nakkilasta, vanhalta viljasiilolta. Kolmas kuva edustaa tämän harrastuksen varjopuolia; Huolellinen valmistelu, taustojen tutkiminen, historian kaivelu ja pitkä ajomatka eivät takaa tajunnan räjäyttävää kohdetta. Eivät todellakaan.
Loput kuvat lienevät, ainakin asianharrastajille, melkolailla tutuista kohteista.
-T
Ryhmämme on viettänyt kesän ajan hiljaiseloa, UE:n osalta. Ohessa kuitenkin allekirjoittaneen kuvasatoa parilta, enemmän tai vähemmän, ex-libris (he-he) UE:lta.
Ensimmäiset pari kuvaa ovat Nakkilasta, vanhalta viljasiilolta. Kolmas kuva edustaa tämän harrastuksen varjopuolia; Huolellinen valmistelu, taustojen tutkiminen, historian kaivelu ja pitkä ajomatka eivät takaa tajunnan räjäyttävää kohdetta. Eivät todellakaan.
Loput kuvat lienevät, ainakin asianharrastajille, melkolailla tutuista kohteista.
-T
24.5.06
'Pakettimatka' Uittotunneleille
Kävimme katsastamassa T+R+Prospects miehityksellä uittotunneleiden keväisen kunnon. Eipä kummempia, kosteaa tuntui olevan ja kiipeilemäänkin pääsi. Vieraskirjakin näytti olevan vielä paikoillaan. Uudemman tunnnelin kattoon oli joku pitänyt tukkimiehen kirjanpitoa, tiedä sitten koska.
Kohti uusia seikkailuja...
-T
Kohti uusia seikkailuja...
-T
16.5.06
Urjalan Tiilitehdas, kuvia
Kannanpa korteni kekoon tiilitehdasreissun kuvien muodossa. Lievästä sisätilojen monotonisuudesta huolimatta, oli tiilitehdas todellakin reissun arvoinen. Kerrankin oli luonnonvalokin kuvaajan puolella.
Erityisesti mieleen jäi tiilenpolttouuni ja loputtomat tiilenkuivauskarsinat.
Viimeisenä pakollinen kolakuljetinkuva. (ehe-ehe)
-T
Kannanpa korteni kekoon tiilitehdasreissun kuvien muodossa. Lievästä sisätilojen monotonisuudesta huolimatta, oli tiilitehdas todellakin reissun arvoinen. Kerrankin oli luonnonvalokin kuvaajan puolella.
Erityisesti mieleen jäi tiilenpolttouuni ja loputtomat tiilenkuivauskarsinat.
Viimeisenä pakollinen kolakuljetinkuva. (ehe-ehe)-T
15.5.06
Viialan Vaneritehdas
Viialan vaneritehdas lopetti toimintansa 1.1.2005. Tällä hetkellä alueella toimii ainakin veneveistämö /-korjaamo ja muutakin toimintaa. Ainakin osa rakennuksista toimii varastotiloina, osa vaneritehtaan laitteiston purkamistyöstä vaikutti vielä keskeneräiseltä ja voimalaitos lienee vielä käytössä. Tässä muutama kuva alueelta.
Subscribe to:
Posts (Atom)
